Hyväksytty kassankokouksessa 30.12.2022
Vahvistettu Finanssivalvonnassa 12.1.2023
Voimaantulo 12.1.2023
Reka eläkekassa
ELÄKEKASSAN NIMI JA KOTIPAIKKA
1 § Eläkekassan nimi on Reka eläkekassa (jäljempänä eläkekassa).
Eläkekassan kotipaikka on Juupajoki.
ELÄKEKASSAN TOIMINTAAN SOVELLETTAVA LAKI
2 § Eläkekassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021, jäljempänä ESKL) ja lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain ja vakuutuskassalain voimaanpanosta (951/2021, jäljempänä VoimPL).
ELÄKEKASSAN TARKOITUS
3 § Eläkekassan tarkoituksena on työntekijän eläkelaissa (395/2006, jäljempänä TyEL) ja työntekijän eläkelain voimaanpanolaissa (396/2006, jäljempänä TyELVPL) säädetyn eläketurvan mukaisten etuuksien myöntäminen.
Eläkekassan osakas voi vapaaehtoisesti järjestää työntekijöilleen TyEL 5 §:n 3 momentin ja 150 §:n 2, 3 ja 5 momentin perusteella TyEL:n mukaisen eläketurvan. Sen lisäksi osakas voi vapaaehtoisesti järjestää luottamustehtäviä hoitaville henkilöille TyEL:n mukaisen eläketurvan.
ELÄKEKASSAN VAKUUTETTUJEN MÄÄRÄ
4 § Eläkekassassa on oltava vähintään 150 vakuutettua. TOIMINTAPIIRI, VAKUUTETUT JA OSAKKAAKSI LIITTYMINEN
5 § Eläkekassan toimintapiirin muodostavat Reka eläkekassa
(y-tunnus 2726149-7), konserniin, jonka emoyhtiö on Reka Kaapeli Oy
(y-tunnus 1110846-3, mainittu konserni jäljempänä Reka Kaapeli -konserni) kuuluvat yhtiöt ja osakkuusyritykset, joista Reka Kaapeli -konsernin emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosentin äänivalta ja konserniin, jonka emoyhtiö on Reka Oy
(y-tunnus 2096440-5, mainittu konserni jäljempänä Reka-konserni) kuuluvat yhtiöt ja osakkuusyritykset, joista Reka-konsernin emoyhtiöllä tai emoyhtiön pääomistajilla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosentin äänivalta. Osakkaat luetellaan osakasluettelossa.
Eläkekassan vakuutettuja ovat osakkaaseen työsuhteessa olevat työntekijät, joille osakas on TyEL:n perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan sekä henkilöt, joille osakas on näiden sääntöjen 3 § 2 momentin perusteella järjestänyt vapaaehtoisesti TyEL:n mukaisen eläketurvan.
Edunsaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla lakien ja säännösten mukaan on oikeus perhe-eläkkeeseen.
6 § Eläkekassaan liittymisestä on työnantajan tehtävä kirjallinen hakemus eläkekassan hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä eläkekassan hallituksen vaatimat selvitykset.
Eläkekassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan osakkaaksi. Eläkekassan osakkaaksi voivat liittyä 5 §:ssä määritellyt yhteisöt.
Eläkekassaan kuuluvan osakkaan osakkuus päättyy osakkaan lakatessa kuulumasta 5 §:ssä määriteltyihin yhteisöihin.
Eläkekassaan kuuluvalla osakkaalla on oikeus erota eläkekassasta maalis-, kesä-, syys-, tai joulukuun viimeisenä päivänä, jolloin vakuutus lakkaa samasta ajankohdasta. Osakkaan on ilmoitettava eroamisesta kirjallisesti eläkekassalle viimeistään kolme (3) kuukautta ennen eroamispäivää. Eroaminen eläkekassasta ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin vähintään vuosi on kulunut osakkaan liittymisestä eläkekassaan. Eläkekassasta eroavan on selvitettävä, että hän on järjestänyt työntekijöilleen muulla tavoin TyEL:n mukaisen eläketurvan siitä lukien, kun vakuutus päättyy.
ETUUDET
7 § Eläkekassan vakuutetulla, entisellä vakuutetulla tai hänen edunsaajallaan on TyEL:n ja TyELVPL:n mukaisesti oikeus saada eläkekassalta mainituissa laeissa säädettyjä eläkkeitä ja etuuksia.
Edellä tarkoitettujen eläkkeiden ja etuuksien saamisen ehdot ja määrä sekä niiden hakeminen ja maksaminen määräytyvät TyEL:n ja TyELVPL:n sekä niiden perustella annettujen asetusten sekä näiden sääntöjen perusteella.
Eläkkeet maksetaan kuukausittain eläkkeen- tai edunsaajan ilmoittamalle pankkitilille.
VAKUUTUSMAKSUT
8 § Eläkekassan osakkaat suorittavat eläkekassalle vakuutusmaksuina määrän, joka eläkekassan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan eläkkeiden suorittamiseen, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden edellyttämiin siirtoihin vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen sekä eläkekassan hoito- ja muiden kulujen kattamiseen. Edellä sanotun määrän suorittamiseen osakkaat osallistuvat vakuutetuille maksettujen palkkojen mukaisessa suhteessa.
Eläkekassalla on oikeus periä vakuutusmaksun ennakkoa. Ennakolle laskettavasta korosta määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa perusteissa. Eläkekassalla on oikeus periä työeläkevakuutusmaksu yhdessä tai useammassa erässä. Ensimmäiseen maksuerään sisällytetään myös vakuutuksen voimaantuloa edeltäneeseen aikaan kohdistuva työeläkevakuutusmaksu.
Jollei vakuutusmaksua, joksi katsotaan myös vakuutusmaksun ennakkoa, ole suoritettu kuukauden kuluessa sen erääntymispäivästä, vakuutusmaksulle lasketaan viivästyskorkoa erääntymispäivästä sen kuukauden loppuun, jonka aikana maksu maksetaan. Viivästyskorko lasketaan TyEL 164 §:n perusteella korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Vakuutusmaksun maksuunpanosta ja maksuajasta päättää eläkekassan hallitus. Vakuutusmaksu, jota ei ole suoritettu edellä 3 momentissa mainitun odotuskuukauden aikana, ja 3 momentissa tarkoitettu viivästyskorko voidaan TyEL 159 §:n nojalla ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään.
TAKUUPÄÄOMA
9 § Eläkekassalla on takuupääomaa, johon sovelletaan VoimPL 10 §:n perusteella vakuutuskassalakia (1164/1991) ja näitä sääntöjä. Takuupääoman määrä on kahdeksanmiljoonaa (8 000 000) euroa. Takuuosuuksien nimellisarvo on viisikymmentätuhatta (50 000) euroa. Takuuosuuksien määrä on satakuusikymmentä (160) kappaletta.
Takuupääoman antajille suoritetaan korkoa neljä (4,0) prosenttia p.a. takuupääoman määrästä.
Kassan jouduttua selvitystilaan takuupääoma maksetaan takaisin, kun kannansiirtoon tarvittava vakavaraisuuspääoma on suoritettu eläkekassasta, muut velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittava määrä on varattu sekä muut kassan sitoumukset täytetty.
Eläkekassan toiminnan aikana takuupääoma voidaan maksaa takaisin, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa on kaikkien voimassa olevien säännöksien mukainen huomioiden erityisesti aina, että vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa ylittää kulloinkin voimassa olevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistaman vakavaraisuuspääoman määrän, joka siirtyy työnantajakohtaisessa vakuutuskannan luovuttamisessa laskettuna niin, että eläkekassan koko vakuutuskanta siirtyisi;
- vakavaraisuuspääoma ilman takaisin maksettavaa takuupääomaa on riittävä eläkekassan toiminnan jatkumiseen; ja
- eläkekassa on ennen takuupääoman takaisin maksamista varannut riittävät varat velkojen ja kulujen suorittamiseen.
Eläkekassan tilintarkastajan ja vakuutusmatemaatikon on ennen takuupääoman takaisin maksamista lausunnoillaan varmistettava, että takuupääoman takaisin maksamisen edellytykset täyttyvät.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
10 § Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmius varmistaen. Eläkekassan varoja ei saa käyttää eläkekassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Eläkekassa saa ottaa lainaa ainoastaan ESKL 8 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Lainojen yhteismäärä ei saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin neljän kuukauden aikana eläkesuorituksiin tarvittava määrä. Eläkesuorituksiin katsotaan maksettavat eläkkeet ja vastuunjakokorvaukset.
TILINPÄÄTÖS
11 § Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten mukainen tilinpäätös, joka on toimitettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
12 § Ylin päätösvalta eläkekassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä eläkekassan kotipaikassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Aurassa tai Helsingissä.
13 § Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi (1) ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Vakuutetun asiamies voi edustaa enintään yhtä kymmenesosaa (1/10) kassankokouksessa oikeuttaan käyttävistä vakuutetuista.
Osakkaalla on yhtä monta ääntä kuin sen palveluksessa oli vakuutettuja edellisen kalenterivuoden päättyessä. Jos kuitenkin osakkaiden yhteinen äänimäärä kassankokouksessa on suurempi kuin vakuutettujen äänimäärä, otetaan kunkin osakkaan äänistä äänestyksen tulosta laskettaessa huomioon vain niin suuri osa, että osakkaiden ja vakuutettujen äänimäärät tulevat samansuuruisiksi. Vähennys tapahtuu suhteessa kunkin osakkaan äänimäärään. Osakas voi käyttää oikeuttaan kassankokouksessa myös asiamiehen välityksellä. Osakkaan asiamies voi edustaa enintään kaikkia eläkekassan osakkaita. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.
Asiamiehen on esitettävä yksilöity ja päivätty valtakirja.
Takuupääoma ei tuota äänivaltaa kassankokouksessa.
14 § Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa. Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo olevan siihen aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka eläkekassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kassankokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava osakkaiden edustajista.
15 § Varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta;
5) päätetään muista asioista, joihin edellisen toimintavuoden hallinto ja tilinpito antavat aihetta;
6) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista, jotka eivät voi olla tulosperusteisia ja joiden on oltava kohtuullisia sekä tilintarkastajien palkkiosta;
7) toimitetaan erovuoroisten hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä vaali;
8) toimitetaan tarvittaessa tilintarkastajien ja varatilintarkastajien vaali; sekä
9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
16 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän (4) viikon kuluttua kassankokouksesta.
Kutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun vaatimus ylimääräisen kassankokouksen järjestämisestä on esitetty.
Kutsu kassankokoukseen toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan kassankokouksen nimeämässä sanomalehdessä tai alan ammattilehdessä tai vakuutetuille ja osakkaille lähetettävällä kokouskutsulla.
Muut eläkekassan vakuutetuille ja osakkaille tarkoitetut tiedonannot toimitetaan osoiterekisterin perusteella kirjeitse tai sähköpostitse.
17 § Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden vakuutettujen ja osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksessa käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Eläkekassan vakuutetun ja osakkaan on saadakseen osallistua kassankokoukseen ilmoittauduttava eläkekassalle kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään kutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi (5) päivää ennen kokousta.
18 § Eläkekassan hallitukseen kuuluu neljä (4) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kassankokouksessa. Eläkekassan osakkaat valitsevat kaksi (2) hallituksen jäsentä ja yhden (1) varajäsenen. Eläkekassan vakuutetut valitsevat kaksi (2) hallituksen jäsentä ja yhden (1) varajäsenen. Kutsuttaessa varajäseniä hallituksen kokoukseen kutsutaan osakkaiden valitseman hallituksen jäsenen ollessa estynyt osakkaiden valitsema hallituksen varajäsen ja vakuutettujen valitseman hallituksen jäsenen ollessa estynyt vakuutettujen valitsema hallituksen varajäsen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan osakkaiden valitsemien hallituksen jäsenten keskuudesta. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä (4) vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä.
Eläkekassan toiminimen kirjoittaa kaksi (2) hallituksen jäsentä yhdessä tai toimitusjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.
Eläkekassalla on (1) tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai, jos tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö, sen päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. Jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, on eläkekassalla lisäksi yksi (1) varatilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-tilintarkastaja.
Kassankokous valitsee tilintarkastajan ja tarvittaessa varatilintarkastajan neljäksi (4) vuodeksi kerrallaan. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava eläkekassalle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.
Tilintarkastajana ei voi olla henkilö, joka on täyttänyt 70 vuotta.
ELÄKEKASSAN OSAKKAIDEN VASTUU
19 § Mitä maksukyvyttömältä osakkaalta ei saada perittyä, jää eläkekassan muiden osakkaiden vastuulle niiden vakuuttamien palkkojen ja luontaisetujen raha-arvon osuuksien mukaisessa suhteessa. Muiden osakkaiden vastuu tulee sovellettavaksi eläkekassan jatkuvan toiminnan, ESKL 12 luvun mukaisen vakuutuskannan luovuttamisen, ESKL 13 luvun mukaisen lakisääteisen selvitystilan ja ESKL 14 luvun mukaisen konkurssin tilanteissa.
Jos eläkekassa asetetaan ESKL 13 luvun mukaiseen lakisääteiseen selvitystilaan tai ESKL 14 luvun mukaiseen konkurssiin, vastaavat eläkekassan osakkaat eläkekassan velvoitteista vakuuttamiensa ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja luontaisetujen raha-arvon osuuksien mukaisessa suhteessa. Vastuu määräytyy laissa säädetyin tavoin.
Osakas on velvollinen osakkuutensa lakatessa, erotessaan tai tullessaan erotetuksi eläkekassasta suorittamaan eläkekassalle määrän, jolla sen vastuuvelka eläkekassan TyEL:n toiminnan osalta ylittää sanottua vastuuvelkaa kattamassa olevat varat. Sen lisäksi osakas on velvollinen osakkuutensa lakatessa, erotessaan tai tullessaan erotetuksi tästä eläkekassasta täydentämään vastuun siirron yhteydessä siirrettävää vakavaraisuuspääomaa ESKL 12 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Osakas on velvollinen suorittamaan kaikki maksut eläkekassalle lähtiessään eläkekassasta.
Eroavalla, erotetulla tai osakkuutensa päättäneellä osakkaalla ei ole oikeutta eläkekassan
varoihin eikä vakuutusmaksun palautuksiin. Hallitus voi erottaa osakkaan, joka on jättänyt
suorittamatta näissä säännöissä määrätyt maksut.
ELÄKEKASSAN PURKAMINEN
20 § Eläkekassan asettamisesta selvitystilaan ja purkamisesta säädetään ESKL 12 ja 13 luvuissa. Jos vakuutuskannan siirron ja eläkekassan purkamisen jälkeen jää varoja kaikkien velkojen ja sitoumusten suorittamisen jälkeen, sanotut varat palautetaan osakkaille niiden vakuuttamien ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja luontaisetujen raha-arvon osuuksien mukaisessa suhteessa.